TYRMIN SUKUSEURA RY

Tyrmi-nimen historiaa

Tyrmi-nimen varhaisista vaiheista on tarjolla tällä hetkellä ainakin kaksi erilaista vaihtoehtoa:

Ensimmäistä kertaa nimi Tyrmi mainitaan Joutsenossa tämän seudun ensimmäisessä verokirjassa v. 1543, jolloin Kesolassa on ollut Tyrmi -niminen talo verotettavien joukossa. Silloiseen Kesolan kylään lienee kuulunut myös alue, joka nykyään tunnetaan Tyrmisen kylänä. Tyrmisen kylä taas on saanut nimensä luonnollisesti Tyrminen -nimisistä henkilöistä, joita on asunut Tyrmin talossa
1500-luvulta lähtien aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen nimeä Tyrminen ei enää tavata Joutsenosta eikä mistään muualtakaan, vaan kaikki kyseisen nimen edustajat olivat jo kuolleet. Tyrmisen kylän Tyrmin talo oli olemassa vielä 1900-luvulla ja se löytyy tilan nimenä esim. vielä v. 1983 painetusta peruskartasta. Talo on sijainnut suurin piirtein Ratakadun (1.1.2009 lähtien Evakkotie) ja Tyrmisentien kulmauksessa ja tilan maat ovat ulottuneet nykyisen rautatien kummellekin puolelle, vuosisatoja sitten kenties melko laajallekin alueelle.

Tyrmi-nimen alkuperää on selvitetty Jääsken kihlakunnan historia I -kirjassa, jossa sanotaan, että nimi Tyrmi tulee sanasta tyrmeä, joka tarkoittaa jäykkää, taipumatonta, ja että tällainen yksilöllinen, henkisiin tai fyysisiin ominaisuuksiin viittaava nimimuoto on vanhin ja juontaa juurensa pakanuuden aikoihin saakka. Tällaisia vanhoja pakanuuden aikaisia nimiä on ollut erityisen paljon juuri Joutsenon ja Jääsken alueilla.

Toisena ja todennäköisempänä vaihtoehtona on, että sukunimemme juuret olisivatkin peräisin Ruotsista, sillä 18.2.1478 Pälkäneen Onkkaalan kylässä pidetyillä verokäräjillä on todistajana esiintynyt Peer Tyrme, jota pidetään Hauhon historian yhden kirjoittajan, Yrjö S. Koskimiehen mukaan samana henkilönä kuin vuosien 1469-1483 aikana Sääksmäellä, Tuuloksessa ja Hauholla
erilaisissa luottamustehtävissä esiintynyt Pär Törnesson tai Peter Törnesson tai Peeter Törnen tai Peer Tyro, joka olisi siis yksi ja sama Pietari Thörnerinpoika. Hänen isänsä Thörner, jolla on puhtaasti keskiaikainen ruotsalainen nimi, olisi tullut Hauhon seudulle ehkä Etelä-Ruotsista 1400-luvun alussa, kuten muutamat muutkin seudun asukkaat. Pietarin katsotaan asuneen ja olleen talon isäntänä Tuuloksen Juttilan kylässä, jossa myöhemmin, 1500-luvulta lähtien, on ollut Tyrnin talo. V. 1539 talolla oli puolen koukun vero ja kolme jousta ja se oli näin Juttilan kylän suurin verotila (kylässä 10 taloa). Isäntänä on ollut silloin Antti Sipinpoika, joka on ilmeisesti ollut v. 1502 lautamiehenä olleen Juttilan Sipi Laurinpojan poika. Jos em. tiedot pitävät paikkansa, olisi Sipin isä Lauri syntynyt joskus v. 1450 paikkeilla, eikä oikein voi olla Peer Tyrmen poika, vaan pikemminkin veli, sillä olettaisin Peer Tyrmen syntyneen n. v. 1440 aikoihin. Koska Thörner tai Thyrner nimeä, sen enempää kuin Tyrme tai Tyro nimeäkään ei enää myöhemmin esiinny, näyttäisi siltä että suvun nimeksi ainakin Hauhon seudulla olisi muodostunut Tyrni.

Jos oletukset siitä, että Tyrmi-nimi on todellakin peräisin skandinaavisesta miehen-nimestä Thörner tai Thyrner, pitävät paikkansa, olisi joku Pietari Thörnerin (Per Tyrmen) tai hänen veljensä pojista mahdollisesti tullut Joutsenoon, Kesolaan 1400 ja 1500 -lukujen vaihteessa ja alkanut käyttämään Tyrmi nimeä. Vaikka Tyrmi ja Tyrni nimet ovat lähes identtiset, ei niillä välttämättä ole tekemistä keskenään, jos Tyrmi-nimen muinaissuomalainen syntyhistoria on oikea.

Näyttäisi siis kuitenkin siltä, että todennäköisempi alkuperä Tyrmi-nimelle on ruotsalainen miehen nimi Thyrner, joka on muuttunut Tyrmeksi ja siitä edelleen Tyrniksi ja Tyrmiksi.

Vuoden 1571 Hopeaveroluettelosta löytyy ensimmäinen Joutsenossa asunut nimeltä mainittu Tyrmi. Hän oli Anders Tyrmin eli Antti Tyrmi. Hänen asuinpaikastaan ei ole varmaa tietoa, sillä verotettavien henkilöiden kylän nimiä ei ole mainittu, mutta tiedossa on, että verot keräsi Madz Karna (Matti Kaarna?), jonka alueeseen kuuluivat seuraavat kylät: Hyvättilä, Kokkila, Tomula, Kansola, Armila, Huttula ja Suontaka, jotka kuuluivat Lappeen pitäjän alueeseen. Pidän todennäköisenä, että Antti Tyrmi on asunut Tomulan kylässä, joka myöhemmin tunnetaan Soljalan tai Soljolan kylänä.

Uusimpien tutkimusten mukaan Soljalan kylän yhteydessä on ollut isäntinä jo 1547-1548 Joan eli Juho ja Thomas Törmi eli Tyrmi yhdessä mm. Matti Tomusen kanssa. Antti Tyrmi on ollut 1/2 veron suuruisen talon isäntänä samassa kylässä, jossa olivat isäntinä v. 1553 myös mm. Lauri Solja ja Matti Tomunen. Tämä vahvistaa sen, että Antti Tyrmi on asunut Soljalan kylässä jo 1500-luvun puolivälissä. Hän on ollut myös v. 1569 nautakuntamies eli vastannut verojen kokoamisesta yhden nautakunnan alueelta. Silloin hänen taloudessaan oli 2 veroa maksavaa miestä. Antti Tyrmi on mainittu vielä v. 1595 isäntänä 1/4 veron tilalla.
Joutsenon kylässä on vuonna 1554 savu- ja kymmenysluettelossa mainittu peräti kolme Tyrmiä, joiden nimi tosin oli kirjoitettu muodossa Tyri. He olivat veljekset Antti, Pekka ja Olli Martin- tai Mikonpoika Tyri eli Tyrmi. Patronyymi- eli isänimi oli lyhennetty ja siitä on vaikea päätellä tarkoittaako se Marttia vai Mikkoa.

Koska alkuperäisiä Tyrmejä on ollut useita sekä Joutsenon kylässä että Soljalassa, tarkoittaa se sitä, että Tyrmit ovat tulleet Joutsenoon ilmeisesti jo muutamia sukupolvia aiemmin, kenties jo 1400-luvun puolella tai sitten heitä on tullut useampi perhe kerralla 1500-luvun alkupuolella. Sukunimi ei kuitenkaan ollut vielä ehtinyt tulla erityisen tutuksi kirjureille, koska sen kirjoitusasu vaihteli.


Kaikki nykyiset Tyrmi-nimen omaavat henkilöt ovat kahden Soljalan Tyrmin tilalle 1700-luvulla eri aikoina tulleen kantaisän jälkeläisiä, lukuunottamatta yhtä Norjassa asuvaa norjalaista perhekuntaa, joka oli vaihtanut Tyrmi-nimen hyvin yleisen norjalaisen sukunimensä tilalle v. 1958. Perheen isoäiti Laura (s. 1892) oli kuulemma ollut suomalaisten siirtolaisten jälkeläinen ns. Suomalaismetsien alueelta Norjan ja Ruotsin rajan läheisyydestä ja siksi uusi ja harvinainen nimi oli etsitty suomalaisten nimien joukosta ja sattumalta valituksi oli tullut Tyrmi, joka alkoi samalla kirjaimella kuin alkuperäinen norjalainen sukunimi.

Nykyisten Tyrmi-sukujen synty

Tyrmi -niminen talo siis oli sijainnut Soljalan kylässä jo ainakin v. 1547. Talon isäntäväki oli kuollut 1700-luvun puolivälissä ja talon sai haltuunsa Antti Tahvonpoika (s. 1711 ja k. 1777) vuosien 1750 ja 1751 vaihteessa. Antti Tahvonpoika muutti Tyrmin taloon Parjalan (tai Punnan) kylän Punnan talosta, jota myöhemmin kutsuttiin Kangas Punta -nimellä. Punnan talon isäntänä oli ollut Antin setä Matti Antinpoika Punta, joka kuoli v. 1750. Antti Tahvonpoikaa kutsuttiin Tyrmin taloon muuton jälkeen Tyrmin Antiksi ja hänestä tuli Tyrmin I-suvun kantaisä.

Toinen Tyrmin suku sai alkunsa kun Ruokolahdella syntyneen Israel Matinpoika Suikkasen poika Matti Israelinpoika (1767-1837) muutti Tyrmin taloon joskus 1790-luvulla, kenties rengiksi. Hän meni naimisiin v. 1797 ja hänestä tuli yhtiömies Tyrmin talon toiselle puoliskolle ilmeisesti siinä vaiheessa kun talon silloinen isäntä Matti Antinpoika Tyrmi kuoli v. 1808. Yhtiömiessysteemi jatkui nähtävästi vuoteen 1856 saakka, jolloin kahtia jakaantuneen Tyrmin talon toisen puoliskon ainoa I-suvun jäsen, vuonna 1818 syntynyt Antti Antreinpoika Tyrmi kuoli perheettömänä. Tämän jälkeen Tyrmin talon se puolisko siirtyi Matti Israelinpojan jälkeläisille.

Näin oli syntynyt kaksi erillistä Tyrmi-nimistä sukua, joita yhdisti ainoastaan heidän asuttamansa tilan ja talon nimi. Myöhemmin suvut toki liittyivät toisiinsa kun Tyrmin I-suvun (1 D) Einari Matinpoika Tyrmi s. 1904, meni naimisiin Tyrmin II-suvun (2 E) Aune Matintytär Tyrmin s. 1922, kanssa.

Nimien edessä suluissa olevat merkinnät tarkoittavat sukuhaaroja sukukaavioissa, jotka saat avattua klikkaamalla alleviivattua sanaa www.tyrmi.fi/sukuhaarakaavio1.doc
(ei käytössä toistaiseksi)
Tyrmin I-suvun eli Punta-suvun varhaiset vaiheet

Viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että Antti Tahvonpoika Punnan (1711-1777) esi-isiä olivat Tahvo (n. 1673-1715), Antti (n. 1630-1691), Martti (n.1586-1660) ja Antti Punta (n. 1565-1630). Vanhin Antti oli mm. kirkon kuudennusmies v. 1620. Kuuluisin oli Martti Antinpoika Punta, joka toimi 1600-luvulla mm. jahtivoutina, lautakuntamiehenä ja jopa valtiopäiväedustajana vuonna 1640 Nyköpingin valtiopäivillä. Hän omisti noihin aikoihin suurehkon ratsutilan Joutsenon Parjalan kylässä ja hankki omistukseensa hieman myöhemmin toisen, mutta hieman pienemmän tilan Saimaan rannalta. Paikkaa kutsutaan nykyään Punnanlahdeksi.

Valtiopäiväedustaja Martti Antinpoika Punta menetti omaisuutensa vain n. 9 vuotta valtiopäiväedustuksensa jälkeen. Syistä ei ole tietoa, mutta asiaan lienevät vaikuttaneet sodat, ajoittaiset katovuodet ja mahdollisesti uuden tilan hankkimisesta koituneet velat sekä valtiopäivämatkan suuret kulut. Vaikka Martti Punta oli julistettu varattomaksi, niin ilmeisesti hänen poikansa jatkoivat molempien tilojen viljelyä ja Martti itsekin toimi vielä viitisen vuotta lautamiehenä.

Pitkä jakso 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa on osittain hämärän peitossa, mutta erilaisten yksittäisten tietojen perusteella voidaan sanoa, että Martti Antinpoika Punnan suku jatkoi asumistaan sekä Parjalan Punnan tilalla että Joutsenonkylän Punnan tilalla lähes yhtäjaksoisesti läpi tuon nälänhädän ja sotien rasittaman ajanjakson.

Pääosalle Tyrmin I-suvun jäsenille löytyy esi-isiä myös Jauhon/Kähäräisen suvun kautta jopa 1500-luvulle asti. Katso tästä "jauhot.doc"


Tyrmin II-suvun eli Suikkasen suvun varhaiset vaiheet

Matti Israelinpoika Tyrmin isä oli syntynyt Ruokolahdella ja hänen esi-isänsä Heikki, Ragvald,
Tuomas, Tuomas, Antti ja Antti ovat asuneet Suikkalan kylän Ravalin talossa jo ainakin 1500-luvulta lähtien. Vanhimman Antti Suikkasen isä lienee Ragvald Suikkanen, joka on todennäköisesti syntynyt jo aivan 1500-luvun alussa. Todennäköisesti suku on asunut samoilla seuduilla jo 1400-luvulla. Suvun esi-isiin on kuulunut verotalonpoikia, ratsutilallisia ja kruunun lohenkalastajia sekä
kirkonrakentajia. Kuuluisin lienee Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen, joka rakensi useita kirkkoja
1700-luvulla. Hänen rakennustaidostaan on säilynyt näytteenä mm. Ruokolahden vanha paanupintainen kellotapuli.

Uusimpia, vuonna 2012-2013 löytämiäni tietoja mm. 1600-luvun alkupuolen karja- ja kylvöluetteloista molempien sukujen osalta pääset katsomaan oheisesta linkistä.
www.tyrmi.fi/historiatäydennys 2013.pdf

Jorma Tyrmi, sukututkija